Skip to main content

Visiittikorttien tausta paljastaa Ateljeen

Visiittikortit olivat aikansa valtava sosiaalinen ilmiö 1860 -luvulta aina 1920-luvulle. Omasta valokuvasta tuli eräänlainen käyntikortti, joka ei enää ollut vain harvojen sosiaalisen ja taloudellisin perustein saatavilla. Alkuun 12 valokuvaa maksoi Helsingissä 10 hopearuplaa, mutta halpeni nopeasti. 

Uusi valokuvaustegnologia mahdollisti 1854 alkaen ranskalaisen valokuvaajan Disdérin keksinnön myötä ottaa yhdelle lasilevylle jopa 12 kuvaa, josta ne veostettiin paperille. Kuvat liimattiin koville pahvitaustoille. 

Visiittikortin taustapuolelta ja usein myös kuvan alareunasta saattoi selvittää ateljeen nimen, missä kuva oli otettu ja ne toimivat samalla aikansa mainoksina valokuvaamoille.

Comments

Post a Comment

Popular posts from this blog

Ina Liljeqvist 1885-1917

Regina Maria Liljeqvist os. Willgren, kutsumanimeltään Ina, syntyi Oulussa 7.9.1849. Inan isän, satulamaakarin kotona majoittui kesäisin kierteleviä valokuvaajia ja Ina innostui heidän työstään, niin että naimisiin mentyään perusti oman valokuva-ateljeensa nimellä Ina Liljeqvist & Co. Ateljee aloitti toimintansa 1885 ja lopetti 1917. Vuonna  1913 Ina myi ateljeensa Betty Nybergille os. Kansanniva myöh. Lastumäki ja Sofia Kuivalalle. Satulamaakarin perhe Oulussa vuosina 1844-1850 Liljeqvistin koti tuhoutui 1944 Oulun pommituksissa ja ateljeen negatiivit harmillisesti tuhoutuivat. Mutta visiittikortteja on säilynyt paljon Oululaisissa kodeissa.  Kaikki visiittikortit ovat sukuni albumeista tai muuten keräämiäni. Harmillisesti vain muutamissa on nimet ja aikaa on kulunut liian kauan, jotta kukaan enää tunnistaisi henkilöitä. Aikoinaan he kaikki olivat niin tuttuja, ettei nimiä tarvinnut kirjoittaa ylös.  Olen haastanut itseni, että henkilöille löytyisi nimi ja yhteys suk...
Post a Comment
Read more

Sairaanhoitajana kuvissa

En tiedä yhtäkään henkilökertomusta liittyen jouluna löytämiini valokuviin, mutta tunnistan kuvista tuttuja kasvonpiirteitä ja voin arvailla, keitä he olivat, mitä he tekivät ja miten he liittyivät sukuun ja perheeseen. Ehkä isomummo olisi osannut kertoa, jos olisi kysytty, mutta en tiennyt albumien olemassa olosta ja toisaalta kuvan henkilö voi olla ajalta ennenkuin isomummo tuli taloon. Visiittikortin naisesta on paljon kuvia albumeissa. Tarvitsisin toiset tarkat silmäparit vahvistamaan henkilöiden yhdennäköisyyden ja kuvat toisiinsa eri ajoilta, mutta nyt täytyy tyytyä vain hataroihin omiin tulkintoihini. Oletan vahvasti, että kuvan henkilö on talon tytär. Hän oli todennäköisesti joko 1889 syntynyt Martta Vilhelmiina tai 1891 syntynyt Maria Briitta.            Visiittikortti on otettu F. Suomelan (Fabian Suomelan) ateljeessa. Ateljee aloitti toimintansa vuonna 1897 Oulussa ja päätti toimintansa 1923. Kuvaamo toimi Oulun lisäksi Kemissä ja Kokkolassa vuo...
Post a Comment
Read more

Kuka hän on? Sivu valokuva-albumista

Valokuvan ajoitus voi olla haasteellista. Tutkin pitkään henkilön kuvaa ja välillä toivoin, että minulla olisi apuna toiset tarkat silmäparit. Kuka hän on ja mitä valokuva haluaa kertoa meille ja mitä se kertoi aikoinaan muille? Kuvan tyyli ja aikakausi: visiittikortti on tyypillinen 1800-luvulle sijoittuva tyylin perusteella. Kuva on otettu Ina Liljeqvistin valokuvaamossa Oulussa. Valokuvaamo aloitti toimintansa 1885 ja toiminta päättyi 1817. Kuvattavan vartalo on hieman kääntynyt vasemmalle ja kasvot voimakkaammin oikealle.  Taustaa on pehmeästi häivennetty. Ja koska minulla ei ole nyt alkuperäistä kuvaa kädessäni, joudun luottamaan, että otin puhelimellani oikeassa järjestyksessä albumista kuvia.  Visiittikortin takana on Ina Liljeqvistin kuvaamon kaunis logo ja kaksi pientä yksityiskohtaa, joista toinen paljastaa visiittikortin valokuvausvuoden. Oulussa on järjestetty maanviljelysnäyttely vuonna 1888. BINGO!     Tässä vaiheessa tarkastelen albumin aukeamaa, ...
Post a Comment
Read more