Kävin Oulussa Tullisalissa Antiikki- ja keräilymessuilla. Olen perinyt antiikkigeenin suvultani ja minulla on pitkä lista maltillisista hankinnoista, joten en turhaudu kovin herkästi, jos en löydä mitään ja tällä kertaa en löytänyt mitään mielenkiintoista ostettavaa. Pari kiinnostavaa ja ennestään tuntemaani antiikkikauppiasta oli messuilla, mutta vierailen mieluusti heidän liikkeissään ja messuillehan valikoidaan aina vain pieni määrä tavaraa mukaan.
Keräilykohteita minulla kolme: oululaiset vanhat tulitikkuetiketit, erään paikkakunnan vanhat rakennuskuvat ja uusimpana visiittikortit. Tulitikkuetikettien koelmaa en ole kartuttanut vuosiin. Ilahdutin kummisetääni kerran hänen syntymäpäivänään keräämällä hänelle erityisen pienen kokoelman. Se palautui minulle myöhemmin takaisin.
Visiittikorteista tein jo joululomalla päätöksen, että kerään vain Oulussa kuvattuja valokuvia. Ajan myötä ihminen nimittäin oppii, että harrastustaan pitää pystyä rajaamaan, muuten löytää helposti itsensä tilanteesta, että jokainen hylly, laatikko ja lipasto ovat täynnä ja rahallisestikaan se ei ole mitenkään järkevää. Hyvän ja harkitun kokoelman voi joskus lahjoittaa museolle, jos perhepiiristä ei löydy sille yhtä intohimoista jatkajaa.
Visiittikortteja löytyi messuilta kaikkiaan 4. Yhtä niistä en kelpuuttanut mukaani. Yhden tuntemattoman miehen esittelin jo edellisessä postauksessa ja 2 muuta visiittikorttia ovat tässä:
Comments
Post a Comment